Opetustuokio

Tunnilla saatiin kuulla muiden pienryhmien tekemät esitelmät. Mun ryhmällä piti ekana aiheesta vaikuttamisen keinot (tai tarkemmin suullinen ja kirjallinen mielipiteellä vaikuttaminen :D). Meillä meni vähän yliaikaa, mutta kaikki sai puhuttua ja tehtävät saatiin kans jaettua! Olin tehny esimerkit eri vaikuttamisen keinoista ja lisäänny kuvia ja tein muulle luokalle jaetut tehtävät. Ekana mulle tuli mieleen ympäristöjärjestöjen käyttämät keinot saada lisää lahjottajia tai näkyvyyttä. Tulostin Greenpeacen vetoomuskirjeitä, koska niissä käytetään tosi voimakkaita retorisia keinoja vetoomalla tunteisiin ja vahvoja sanavalintoja. Ne jaettiin luokalle, ja siitä etittiin sitten yhessä erilaisia vaikuttamisen keinoja. Tää tehtävä jäi loppuun, mutta saatiin lupa tehä se kuitenkin. Toiseks tehtäväks piti ettiä vaikuttamisenkeinoja Hitlerin puheesta, joka näytettiin YouTubesta. Käsillä viuhtominen ja lähes karjunta nousi ainaki yksiks vaikuttamisenkeinoiks..

Loput esitykset oli kriisiviestinnästä, tieteellisestä artikkelista ja vakioasemoinnista. Pidin ite eniten meen aiheesta, ja olin siis ilonen että saatiin se! Kriisiviestintä kuulosti myös jännältä, mulla ei ollu paljookaan hajua mitä sillä tarkotettiin ennen opetustuokiota. Oikeestaan kriisiviestintä on tosi olennainen osa koko viestintää ja ihmettelin etten ollu siitä sen koommin paljon kuullu. Ilman kriisiviestintää kaikki kriisit olis vieläkin suurempia tai niitä olis enemmän, koska kriisiviestintä pyrkii minimoimaan ettei niitä ilmaantuis. Jos joku kerta koulussa kemianluokassa oikeasti syttyis tulipalo, eikä siihen oltais varauduttu ollenkaan.. Se pyrkii siis varautumaan mahdolliseen kriisiin tekemällä toimintasuunnitelman, sen sattuessa käytännössä tiedottamaan siitä ja lopulta korjaamaan jälkivahinkoja.
Kriistiviestinnän opetustuokion jälkeen heräs keskustelua siitä kriisiviestinnän tason laajuudesta. Sitä voi siis tapahtua yksilötasolla, kuntatasolla, valtiotasolla tai sitte globaalitasolla. Kysyttiin, että eikö myös globaalitasolla oleva kriisi ole yksilötasolla tapahtuvaa? Esimerkiks luonnonkatastrofin sattuessa siitä tiedotetaan uutisissa maailmanlaajusesti eli globaalitasolla, mutta tsunami tai iso maanjäristys vaikuttaa tietenki myös koko sen maan sisällä paikallisesti ja yksilöihin. Tän takia vaikka tsunamista uutisoidessa haastatellaan paikallisia ja vaikka kunnan viranomaisia, jotta ihmiset tiedostaa myös että katastrofi vaikutti myös sen maan yksilöihin. Lopulta todettiin että oikeestaan kaikki kriisit vaikuttaa myös sen alimpiin tasoihin. Globaalitason tapahtuma ei voi olla vaikuttamatta valtioihin, jotka kattaa taas kunnat ja asukkaat. Tää oivallus helpotti mua hahmottamaan koko kriisistä viestimistä!

Kaiken kaikkiaan opetustuokiot oli musta onnistuneita ja tehtävät oli hauskoja. Kaikista oli saatu kiinnostavia seikkoja irti ettei keskittyminen ehtiny herpaantua. Musta koko idea oli kiva, että sai itse opettaa omalle ryhmälleen asiasta josta ei välttämättä entuudestaan tienny.